Kaivoslain mukainen etsintätyö valtion mailla

KAIVOSMINERAALIEN ETSINTÄ ILMOITUKSELLA

Jokaisella on kaivoslain 7§ mukaan oikeus toisenkin mailla kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia havaintoja ja mittauksia sekä ottaa pieniä näytteitä maa- ja kallioperästä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä. 

Jokamiehenoikeuksien puitteissa voi tehdä yleistä havainnointia, mutta pienenkin maaperänäytteen ottamisesta tulee kaivoslain (8 §) mukaan tehdä kirjallinen ilmoitus maanomistajalle tai kiinteistön haltijalle, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Ilmoitus on tehtävä vähintään 2 viikkoa ennen suunnitellun tutkimuksen aloittamista. Metsähallitus välittää valtion maihin kohdistuvat etsintäilmoitukset kaivosviranomaiselle tiedoksi.

Etsintäilmoitukseen on liitettävä etsintätyöstä vastaavan yhteystiedot, tiedot tutkimuksen ajankohdasta, näytteenottoa koskeva suunnitelma sekä kartta, josta ilmenee tutkittava alue. Tutkimuskohteet tulee olla ilmoituksessa rajattuna selkeästi. Ilmoituksen tekijän tulee itse perehtyä kaivoslain ja luonnonsuojelulain määrittämiin, tutkimusaluetta koskeviin, rajoituksiin ilmoitusta tehdessään. Suunnitelman tulee sisältää myös tiedot käytettävistä välineistä ja menetelmistä.

 

ILMOITUKSEN KÄSITTELY 

Käsittelemme etsintäilmoitukset seitsemän päivän kuluessa vastaanottamisesta. Edellä mainitulla menettelyllä varmistetaan etsintätyön kohdentuminen sallitulle alueelle sekä ilmoituksessa ilmoitettujen tietojen riittävyyden. 

Tutkimme suunnitellulta etsintäalueelta ennen päätöstä mm. seuraavat asiat:

  • Uhanalaiset lajit
  • Luonnonsuojelualueet (luonnonsuojelualueilla näytteenotto ei ole sallittua, Lsl 13 §)
  • Muinaismuistolain (295/1963) rahoittamat muinaisjäännökset sekä muut arkeologiset kulttuuriperintökohteet
  • Muut maankäyttömuodot

Edellä mainittujen alueiden lisäksi kaivoslain 7 §:n 2 momentin kohdassa 2–7 luetellaan muut alueet, joissa etsintätyötä ei saa maan pinnalla tehdä ilman poikkeuslupaa. Poikkeus ei kuitenkaan koske missään tilanteessa hautausmaata ja yksityiseen hautaan kuuluvaa aluetta sekä näiden suoja-alueita.

Tutkimusten kohdealueella on oltava kestoltaan lyhytaikaisia. Otettavien näytteiden tulee olla kooltaan vähäisiä. Käytännössä sallittuja ovat paikalliset lapionpistot (alle 10 l kokoiset pienet kuopat) ja vaskoolilla huuhtelu. Jäljet on peitettävä näytteenoton jälkeen. Rännejä ei saa käyttää. Mikäli etsintätyön yhteydessä löytyy kultaa ei kullan hyödyntäminen ole sallittua, vaan kulta täytyy jättää maaperään odottamaan voimassa olevaa kullanhuuhdontalupaa (Kaivoslaki).

Tietoja valtionmaista ja erilaisista rajoitteista:

 

KULLAN TALTEEN OTTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN VAATII TUKES:IN MYÖNTÄMÄN KULLANHUUHDONTALUVAN

Jos alueella ei ole voimassa olevaa kullanhuuhdontalupaa, tutkimusvaiheessa löytämäsi kulta kuuluu maanomistajalle. Tämän vuoksi edes pientä kullan keräilyä ei voi harjoittaa ilman kullanhuuhdontalupaa.

Jos haluat tehdä kullanhuuhdontaa valtion omistamilla maa-alueilla, tarvitset Tukesin myöntämän kullanhuuhdontaluvan (tähän yhteyteen linkki TUKES:in sivuille hakemukseen). Etuoikeus valtion mailla tapahtuvaan kullanhuuhdontalupaan on sillä, joka on ensimmäisenä hakenut lupaa kaivoslaissa säädetyllä tavalla. Yksityisomisteisella maalla kullanhuuhdontaan riittää maanomistajan lupa. Koneellinen kullankaivuu vaatii aina ympäristöluvan maanomistuksesta riippumatta.