Metsähallituksen teettämien tutkimusten mukaan betoniteollisuuden tarvitsemaa kiviainesta voitaisiin nostaa meren pohjasta

02.05.2022

Maanpäällisten käytettävissä olevien luonnon sora- ja hiekkavarojen saatavuuden heikentyessä, on odotettavissa, että paine hyödyntää merenpohjan kiviaineksia kasvaa nykyisestä. Myös kaupungistuminen ja suuret infrahankkeet, kuten satamien laajennukset sekä merelle sijoittuvat tuulivoimapuistot, lisäävät tarvetta hyödyntää kiviainesvarantoja nykyistä tehokkaammin.

– Metsähallituksen tehtävänä on etsiä ratkaisuja vastuulliseen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön. Kiviainespuolella merikiviaineksen hyödyntäminen voi olla yksi ratkaisu, Metsähallituksen kaivannaispäällikkö Harri Saxlund sanoo.

Merenpohjan kiviainesten avulla voidaan vähentää maalle sijoittuvien kiviainesvarantojen käyttöpaineita, turvata riittävän ja hyvälaatuisen pohjaveden saatavuus ja samalla suojella maanpäällisiä luontoarvoja kovan käyttöpaineen ja ihmisvaikutuksen alaisena olevilla alueilla.

– Teettämämme kilpailukykyselvityksen mukaan merikiviainesta voidaan tuottaa kilpailukykyisesti ja kestävästi esimerkiksi betonin valmistuksen raaka-aineeksi, Saxlund kertoo.

Betonitehtaiden osuus valtion kiviainesvarantojen käyttäjänä on selkeässä kasvussa kasvukeskuksissa. Kun pääkaupunkiseudun läheisyydessä sijaitsevat soraharjut alkavat olemaan loppuun käytettyjä, betoniteollisuus on siirtymässä kalliomurskeen käyttämiseen. Se vaatii kuitenkin kiven jatkojalostusta.

Koenosto antoi paljon hyvää lisätietoa

– Jotta merikiviaineksen nostaminen olisi kannattavaa, sitä pitää nostaa suuria määriä kerrallaan, Saxlund selvittää.

Metsähallituksen tytäryhtiöllä MH-Kivi Oy:llä on valmiit vesitalousluvat merikiviaineksen ottamiseen Helsingin ja Loviisan edustalla. Luvilla voi nostaa kiviainesta yhteensä noin 25 miljoonaa tonnia.

MH-Kivi toteutti kesäkuussa 2021 Vuosaaren satamaväylän ruoppauksen yhteydessä koenoston Itä-tontun lupavarannosta.

Nostettu kiviaines tutkittiin laboratoriossa. Tulosten mukaan koenoston kiviaineksesta 70 prosenttia oli seulomalla betonin valmistukseen sopivaa ja loppuosakin murskaamalla. Nostetun aineksen kloridi- ja humuspitoisuudet olivat pieniä.

Merikiviaineksen käyttö lyhentää maakuljetusmatkoja merkittävästi etenkin rannikon kasvukeskuksissa.

– Kun kuljetus tapahtuu merellä isoilla aluksilla ja kuljetusmatkat satamista betonitehtaille ovat lyhyempiä kuin maalla sijaitsevilta ottopaikoilta myös kuljetusten hiilidioksidipäästöt ja muut vaikutukset pienenevät, Saxlund kertoo.

– Merihiekan hyödyntäminen tarvitsee väliaikaisen tai pysyvän tukitoimintoalueen merikiviaineksen varastointia ja aineksen käsittelyä varten sekä aluksen purkupaikan ranta-alueen läheisyyteen, joka olisi huomioitava alueiden käytön suunnittelussa jo kaavoitusvaiheessa, Saxlund sanoo.

Merikiviaineksen nostotoiminnan suunnitteluvaiheessa pohjan eläimistö, linnustovaikutukset, veden samentuma ja pohjan kasvillisuus sekä kalojen elinolosuhteet tutkitaan tarkasti vesitalouslupaa varten. Merikiviaineksen nostoalueet sijaitsevat ulkomerellä ja nosto tapahtuu ns. valovyöhykkeen alapuolelta, jossa lajisto on vähäisempää ja vaikutukset lajistoon vähäisemmät.

Nostotoiminnan yhteydessä suoritetaan säännöllisesti veden samentuman tarkkailua, eikä nostotoimintaa suoriteta lintujen pesintäaikana luotojen läheisyydessä.

Tutustu koenostoon videolla

Lisätiedot: Kaivannaispäällikkö Harri Saxlund Metsähallitus, harri.saxlund@metsa.fi, 040 719 9080